written
by Marcus Rosario
illustrated
by Jane Odagawa
Kamwetel udahn kin mi nan paliweren mahn teikan.
Kamwetel kak mi rehn mahn oh pil rehn aramas.
En
Kamwetel Wasahn Mour (Kouson)
Kihong pwonopwon wasah kan me kamwetel kin
kousonie.
Mie kamwetel rehn aramas ngeder nan Pohnpei et.
Mie wasa ngeder nan sampah me sohte kamwetel rehn aramas akan.
Mwahs wet, kamwetel, sohte konehng en mi rehtail. Re kin kahrehiong
kitail soumwahu laud mehlel.
Kamwetel Kin Kahrehiong
Kitail Soumwahu
Ntingidiong pohn lain kan ehu lepin lokaia
me konehng.
(1) Kamwetel ______________________ ong
kitail.
(mwahu, sued)
(2) Kitail kak ______________________
kamwetel.
(soumwahukida, kehlailkida)
Ni ahnsou kitail kin mwenge, kentail kisinmwenge
kan kin kohla nan kapehditail. Ahpw ma mie kamwetel rehtail, ah
re kin iang kangala kentail kisin mwenge kan. Met sohte mwahu
ong roson mwahu.
Kamwetel
Kan Kin Kangala Kentail Kisin Mwenge.
Met iei mwomwen kenen Mary kisin mwenge nan
kapehde. Koaloaridi elep. Ah kamwetel en nan kapehden Mary o kangala
elep. Mary pahn kekehlail? Ei, Soh.
Kamwetel pil kin kahreda kapehd-medek. Re pil
kak kahrehda kapehd welek. Ekei pak kitail kin sehse me mie mwahs
sued rehtail. Kapehdetail kan kin medek da oh kitail kin sehse
dahme kahreda. Rahn wet emen, emen kitail pahn pilada aramas limmen
(5) oh idek rehrail peidek pwukat:
a) Mie pak kapehdemwen medekda nan wihk
et?
b) Nan wihk et, miehier pak ke kainenkihla
kamwetel? Ntingidi eden irail me kapehde medekda de pil kainenkihla
kamwetel nan wihk et:
Isme Kapehd Medekda Nan Wihk Et?
1. __________________________ Ei, Soh
2. __________________________ Ei, Soh
3. __________________________ Ei, Soh
4. __________________________ Ei, Soh
5. __________________________ Ei, Soh
Pil ntingidi eden me kapehd medek de kainenkihla
kamwetel nan wihk et.
Pil mie soangen soumwahu kei me kamwetel kin
kahreiong kitail. Re pil kin kahreiong kitail kopokop. Ni ansou
kamwetel kin dir rehtail, re kin kak kahrehda kopokopkihla nta.
Met me sued oh keper.
Kamwetel Kahreda Kopokopkihla
Nta
Kapwonopwonidi ehu rehn "Ei" de
"Soh"
Kamwetel kak kahreiong kitail soumwahu.
Ei Soh
Kamwetel kin kihong kitail kehlail.
Ei Soh
Kamwetel kak kahrehda kopokop.
Ei Soh
Kamwetel kin wiahda kapehd medek.
Ei Soh
Dahme kitail pahn esehki me mie kamwetel rehtail?
Ehu kilelepen me mwahs wet dir rehtail kin kohsang ni ar kin pwediei
nan tumwetail, ewetail, oh nan atail kainen kan. Ire pwukat kasalehda
me kamwetel dir rehtail.
| Kamwetel
Kin Pwediei Sang: |
| |
hair
= ni piten moangen aramas
mouth = nan ewe
hand = ni peh
nose = nan tumwe
anus = ni atail kainen kisin mwenge
leg = ni neh |
Kapwonopwonidi lepin lokaia kan me kasalehda
wasa me kamwetel kin pwediei ie. Wiahda ekei lain en sang ni lokaiako
kolahng ni pwutako. Kaineneiong lain kan wasa me kamwetel kin
pwediei ie.
Iaduen aramas ar kin alehdi mwahs wet, kamwetel?
Ke ese de soh? Kitail sukuhlki mahs mwomwen mour en kamwetel.
Keieu, kamwetel kin kouson nan paliweren aramas.
Kamwetel Kin Tikida
Nan Kapehden Aramas
Kapwonopwonidi wasahkan me kamwetel kin mihe.
Ni kamwetel ar kin laudla, re kin kutohr. Kutohr
pwukat kin iangiei atail kainen kan. Met wehwehki me atail kainen
kan me keper pwe re pil kak kadaur ong aramas teikan mwahs de
kamwetel.
Kainen Kisin Mwenge
Kak Kahrehda Soumwahu
Rapahkihda lokaia pwukat nan kopwa et: KOPOKOP,
KASAWA, SOUMWAHU, MEDEK. Kapwonopwonidi.
Kamwetel kan mihmi nan kapehden aramas. Kamwetel
lih akan ahpw kin kutohrdi. Aramaso eri kohla kainen. Kutohr kan
ahpw kin iangiei en aramaso ah kainen kisin mwenge. Pwehki arail
nohn tikitik kitail sohte kak kilang kutohr pwukat. Kutohr pwukat
keper ong roson en aramas.
Kutohr En Kamwetel Kin
Iangiei Kainen Kisin Mwenge
Kasalehda oh kapwonopwonidi soangen wiepe me
loahng, kitik de kidi ape sohte pahn kak sair oh waseli en aramas
kainen kisin mwenge
Kutohr en kamwetel nan en aramas kainen kisin
mwenge kan me nohn tikitik kahrehda kitail sohte kak kilang. Ahpw
kitail kak kilangada kutohr pwutak ma kitail doadoahngki "microscope."
Kitail kak kilangada wen kutohr pwukat arail tohto.
"Microscope"
Kin Kasalehda Oh Kalaudehla
Mwomwen Kutohr En Kamwetel
Ntingiedi lepin lokaia wet "MICROSCOPE"
oh kihong ehu te mesen nting pohn ehu, ehu lepin lain kan me mi
pahn angin kilel en "microscope."
Ntingiedi lepin lokaia me pwungiong lepin lain
et:
"Microscope" kin _____________ mwomwen
soahng kan me inenen tikitik.
KATIKALA, KALINGANAHLA, KALAUDELA, KAKERSUEDIHLA.
Loahng kan kin sok pohn en aramas kainen kisin
mwenge. Irail ahpw kin uhd pihr seli. Re kin uhd pihrla ia? Re
kin mwahuki pihrla oh uhd sok pohn kentail kisin mwenge kan. Ia
wasa loahng kin tepin pihrla ie? Mwurin met re kin uhd pihrla
ia?
Kodokepene nempe kan (kihong lain) pwehn diarada
mwomwen pipihr en loahng menet.
Nehn loahng et samin? Ei, Soh.
Mwahmw et saminla? Ei, Soh.
Kutohr en kamwetel kan pil kak mi ni pehtail
kan ah kitail ahpw sohte kak kilang. Pwehki arail nohn tikitik,
kahrehda re pil mengein tengala nan kikitail kan. Oh ni ansou
kitail kin mwenge, soangen samin pwukat kin kakete kahrehda soumwahu.
Kahrehda e uhdahn konehng ahnsou KOAROS kitail en sarkik oh kamwakele
mwahu nan kikitail kan. Na song kilang nan kikimw en ma e seu
pwelipwel?
Pehn Aramas Akan
Me Mwakelekel
Tapiada ehu lain en sang ni kutohr en kamwetel
kan oh kowe eri kilahng ni pehn aramas me kutohr en kamwetel kan
pahn men kouson ie.
Kutohr en kamwetel kan me kohsang ni en aramas
kainen kisin mwenge kak tengala ni pehn aramas oh pil rehn loahng
kan. Kutohr pwukat kak iangdihla kentail kisin mwenge sang ni
atail sohte kin kanaiong. Ni ansou me soangen kisin kutohr pwidik
pwukat kin iangdihla kentail kisin mwenge kan, re kin kasawa nan
kapehditail kan. Re kin kasawa oh wiahla kamwetel.
Kamwetel Kin Kasawa
Nan Kapehditail Kan
Audehkihda lain kan lepin lokaia me pwung oh
konehng:
Kutohr en kamwetel me nohn tikitik kahrehda
atail sohte kin kak________ irail (rong, song, kilang). Kitail
kin kak sapwungala oh kangala kutohr pwukat sang ni pehtail kan
ah kin _______. (lapala, pwelipwel, mwakelekel) Kisin nain kamwetel
kin kak wiahla lapalahn _______. (MALEK, KAMWETEL, WEHI)
Iet
mwomwen pidipidek en momour wehn kamwetel kan.
Keieu, kamwetel lih akan kin kutohrdi. Kutohr
pwukat ahpw kin iangiei en armas kainen kisin mwenge. Ma aramas
kainen oh sohte omwiomw, aramas-o kak mwenge oh kutohr de samin
pwukat ahpw iangdihla kene kisin mwenge-o. Samin pwukat kak pil
kohsang ni loahng ar kin sok pohn kentail kisin mwenge kan, oh
pi1 sang ni kikitail kan ar reirei oh pwelipwel. Aramas kak kangala
kutohr pwukat. Kutohr pwukat pahn lel nan kapehden aramas-o oh
kasawa.
Pidepidek En Momour-En
Kamwetel
Wiahda ehu lain sang ni ehu, ehu "sentence"
kolahng oh kilahng ni ehu sansal me e konehng mihe.
Aramas-o kangala kutohr en kamwetel.
Kamwetel laud oh kutohr nan kapehden aramas.
Pehn aramas-o pwelipwel.
Loahng samin pipihr seli.
Kainen en aramas oh kutohr en kamwetel.
E inenen kesemwpwal kitail en silehdi loahng
kan sang ni samin pwukat. Ehu wiepe mwahu kitail en wiahda imwen
kainen mwahu. Imwen kainen me loahng sohte pahn kak pwedilong
loale. Soangen imwen kainen wet konehng en pil mwakelekel ni ansou
koaros.
Imwen
Kainen Mwahu
Ntingihong ehu lepin lokaia pwukat pohn ehu,
ehu lain, wasa me konehng.
(Loahngkak pwedilong, Loahng sohte kak pwedilong)
Kitail kak silehdi paralahn kamwetel rehtail
ma kitail doadoahngki imwen kainen mwahu. Nehn loahng kan me unaun
oh mengein kutohr en kamwetel en tengala loale ni ansou re kin
sok pohn kainen kisin mwenge kan. Loahng pwukat inenen keper ong
atail roson pwe re uhdahn kak kadaur ohng kitail soumwahu laud.
Duen Apwalih 0mw Peneinei
Kapwonopwonidi sansal en aramas me mwomwen
poakepoake oh kesemwpwalki kanaiohng ah peneinei.
Nantihong doadohngki imwen kainen mwahu. Ma seri
kan kainendi likin ihmw ah ke wahla kesehla nan imwen kainen.
Ieremen mweidohng loahng kan. Aramas me kin kesemwpwalki oh poakepoake
tohn ah peneinei oh aramas teiken kin wiahda wasahn kainen mwahu.
En pwutak menet peneinei sohte ahneki imwen kainen. Ih eri kohla
kainen nan dipwko. Ahpw e kin sarepedi ah kaineno. Keieu, e kin
weirada pwoahr ih kainendiong loale. Ih eri sarepedi douluhl.
Weirada Ehu Pwoahr Ken
Kapwonopwonidi dipwisou kan me ke pahn kak
doadoahngki oh sarepedi omw kainen kisin mwenge kan.
Kaidehn loahngte me kak kadaur seli kutohr en
kamwetel kan. Kainen ahpw sohte omwiomw mwuri pil kin iang wiahda
soumwahu. Kahrehda menlau AHNSOU KOAROS OMWIOMWKI sohpw mwurin
kainen.
Wasahn Omwiomw
Wiahda ekis kisin mahlen en me kasalehda wasa
aramas kak omwiomw ie mwurin kainen.
Loahng me kin sok pohn kentail kisin mwenge
kan kak kahreiong kitail kamwetel oh pil soangen soumwahu teikan.
Mwurin kisin mwenge kan ar louer oh teuteudier, PWAINDI. Pwaindi
mwahu pwe loahng kan en dehr soke.
Mwomwen
Pwaindi Kisin Mwenge.
| |
Roson
Roson
Roson
Roson
Roson |
Soumwahu
Soumwahu
Soumwahu
Soumwahu
Soumwahu |
Kapwonopwonidi ehu lokaia kat me pwungiong
mwomwen pweipweidien kisin mwenge kan.
Kang kisin mwenge me loahng sokselier powe
keper de soh? E uhdahn keperiong atail rosonmwahu pwe samin sued
kan ar kin tengala ni nehn loahng-o. Samin sued pwukat ahpw kin
uhd wesiklahng pohn kentail kisin mwenge kan. Met kahreiong kitail
soumwahu.
Loahng Kan Pohn Koanoamw Kisin Mwenge Kan Kak
Kahreiong Uhk Soumwahu
Kihong kilel en wad (X) rehn seri me kak soumwahukihda
kamwetel.
Loahng kin perenki sok pohn kainen kisin mwenge
me engieng seli mwahl akan. Loahng-o ahpw uhd sok pohn kentail
kisinmwenge, ni neitail kep, ni pehtail, de pil ni kilin ewetail
kan. Samin wet ahpw uhd douong nan kapehditail kan. Pak tohto
kitail kin sehse oh sohte lemehiong me mwahs miher rehtail.
Me Keper Ma Kitail Kangala
Kutohr En Kamwetel
Rapahkihda oh kapwonopwonidi lepin lokaia pwukat
me kasalehda wasa loahng kin sok ie:
KISIN MWENGE, KEP, EWE, KILINEWE
Met Mehn Koledi Loahng
Wiahda noumw ehu lidip de mehn koledi loahng
en. Kihong wasa me loahng kan mwahuki mihe. Pwilikihdi erein wihk
ehu. Kowe eri kilelehdi totohn loahng me lohdi nan erein wihk
ehu-o. Loahng me lohdi: _______________.
E konehng kitail en kin omwiomw mwohn mwenge?
Kitail uhdahn konehng amwin sang soangen samin kan ni pehtail
kan mwohn atail pahn mwenge pwe kitail en dehr kin kangala soang
pwukat. Pak tohto pehtail kan kin mwomwen mwakelekel ahpw soh.
E pahn mwahu ong atail roson mwahu ma kitail ahnla omwiomw mwohn
mwenge.
Ansoun Mwenge
Ntingidiong sentence wet wasa e konehng mihe:
OMWIOMW
MAHS.
E uhdan kesemwpwal kitail en ahnla omwiomw mwurin
kainen oh pil mwohn mwenge. Dahme kitail pahn esehki me pehtail
kan mwakelekel? Omwiomwki sohpw. Omwioniw oh nei. Song ned pehmw
kan mwurin omw omwiomwier. Ma mimiehte pwohn samin en nan imwen
kainen, ah ke pwurehng omwiomw. Tamataman me kutohr en kamwetel
kan me nohn tikitik, kareda kitail sohte kak kilang ni pehtail
kan.
Kanaiohng Pehmw Kan
En Kin Mwakelekel
Kapwonopwonidi EL de SOH pwehn kasalehda ma
wiepen omwiomw wet mwahu de soh.
Kitail pil kin kak alehdi mwahs sang rehn aramas
teikan me peh pwelipwel. Ekei aramas kin kainen oh sohte omwiomw
mwuri. Met wehwehki me kutohr en kamwetel kakete sapwungala oh
mi ni pehrail kan de nan kikirail ape. Ni ar kin kisekisei kitail
de teuk ong kitail kisin mwenge, re pil kakete kadaur ong kitail
mwahs. Kahreda, omwiomw inenen kesemwpwal ong aramas KOAROS.
Met kitail pahn wia mahs ehu siai en. Kitail
pahn siaiki isme pahn kak omwiomw oh nei. Kitail pahn widen pehtail
kan iangahki nan kikitail kan pwe ren kak mwakelekel oh masamwahu
mehlel. Rahn koaros nan wihk kohkohdo, mwohn ehu, ehu mwengehn
souas, kitail pahn kin omwiomw. Aramas emen uhdahn pahn kin keseu
oh aramas riemen (2) me pahn kasawih. Koaros uhdahn pahn keseu.
Ma emen kumwail "PASS" keseu wet, e pahn alehdi usuh-ieu.
Ma mehmen sohte pass ah kisin mesen aramas et nan daropwe et pahn
kapwonopwondi pwehn kasalehda me e omwiomw sohte nei. Ahpw meh
men me omwiomw oh sohte nei rahn wet ah en nantihong lakapw. Emente
pahn nantihong en alehdi usu limau (5).
Koledi Mwahu Mwomwen
Omwiomw Min
Ma ke pass keseu wet ah ke kapwonopwonidi usu
en me kainene edemw en. Ah ma ke sohte pass ah ke kapwonopwoniedi
kisin mesen aramas en me pil kainene edemw en.
| Ni
Ehd
Ni Are
Ni Esil
Ni Epeng
Ni Alem |
|
|
Ni ansou me kitail kin kainenkihla kamwetel,
de mwusekihla kamwetel, de kamwetel pwediei sang nan tumwetail
kan, met kasansalepen me kitail direki soangen mwahs wet. Oh kitail
kak soumwahu-kihda. Kitail rapahki oh ale wini en mwas. Peki rehn
omw nohnohn en weiukala imwen wini pwe ken kang wini en mwas.
Keng Wini En Mwas
Ke kak song mahleniada duen omw pahn kohla
imwen winio.
Kamwetel de mwahs wia atail imwintihti keieu.
Eriher kitail mweidohng ren mi rehtail. Kitail kasohrela de kamwomwasang
kamwetel nan paliwaratail kan ma kitail idawehn kaweid pwukat.
Mehnia rehrail me pahn sewesei kitail kairada roson mwahu?
Kaweid En Kakehla Roson
Mwahu
| I kin kalapw kainen
nandipw |
Kehlail |
Soumwahu |
| I kin kainen nan
imwen kainen |
Kehlail |
Soumwahu |
| I kin omwiomw |
Kehlail |
Soumwahu |
| I kin silehsang
loahng ni kenei kisin mwenge |
Kehlail |
Soumwahu |
| I kin kang winien
mwas |
Kehlail |
Soumwahu |