PREL Logo
PDF version (248k)

written by Marcus Rosario

illustrated by Jane Odagawa


Kamwetel udahn kin mi nan paliweren mahn teikan. Kamwetel kak mi rehn mahn oh pil rehn aramas.

En Kamwetel Wasahn Mour (Kouson)

Kihong pwonopwon wasah kan me kamwetel kin kousonie.

Mie kamwetel rehn aramas ngeder nan Pohnpei et. Mie wasa ngeder nan sampah me sohte kamwetel rehn aramas akan. Mwahs wet, kamwetel, sohte konehng en mi rehtail. Re kin kahrehiong kitail soumwahu laud mehlel.

Kamwetel Kin Kahrehiong Kitail Soumwahu

Ntingidiong pohn lain kan ehu lepin lokaia me konehng.

(1)  Kamwetel ______________________ ong kitail.

(mwahu, sued)

(2)  Kitail kak ______________________  kamwetel.

(soumwahukida, kehlailkida)


Ni ahnsou kitail kin mwenge, kentail kisinmwenge kan kin kohla nan kapehditail. Ahpw ma mie kamwetel rehtail, ah re kin iang kangala kentail kisin mwenge kan. Met sohte mwahu ong roson mwahu.

Kamwetel Kan Kin Kangala Kentail Kisin Mwenge.

Met iei mwomwen kenen Mary kisin mwenge nan kapehde. Koaloaridi elep. Ah kamwetel en nan kapehden Mary o kangala elep. Mary pahn kekehlail? Ei, Soh.

Kamwetel pil kin kahreda kapehd-medek. Re pil kak kahrehda kapehd welek. Ekei pak kitail kin sehse me mie mwahs sued rehtail. Kapehdetail kan kin medek da oh kitail kin sehse dahme kahreda. Rahn wet emen, emen kitail pahn pilada aramas limmen (5) oh idek rehrail peidek pwukat:

a)  Mie pak kapehdemwen medekda nan wihk et?

b)  Nan wihk et, miehier pak ke kainenkihla kamwetel? Ntingidi eden irail me kapehde medekda de pil kainenkihla kamwetel nan wihk et:

Isme Kapehd Medekda Nan Wihk Et?

1. __________________________ Ei, Soh

2. __________________________ Ei, Soh

3. __________________________ Ei, Soh

4. __________________________ Ei, Soh

5. __________________________ Ei, Soh

Pil ntingidi eden me kapehd medek de kainenkihla kamwetel nan wihk et.

Pil mie soangen soumwahu kei me kamwetel kin kahreiong kitail. Re pil kin kahreiong kitail kopokop. Ni ansou kamwetel kin dir rehtail, re kin kak kahrehda kopokopkihla nta. Met me sued oh keper.

Kamwetel Kahreda Kopokopkihla Nta

Kapwonopwonidi ehu rehn "Ei" de "Soh"

Kamwetel kak kahreiong kitail soumwahu.      Ei     Soh

Kamwetel kin kihong kitail kehlail.                  Ei     Soh

Kamwetel kak kahrehda kopokop.                 Ei     Soh

Kamwetel kin wiahda kapehd medek.             Ei     Soh


Dahme kitail pahn esehki me mie kamwetel rehtail? Ehu kilelepen me mwahs wet dir rehtail kin kohsang ni ar kin pwediei nan tumwetail, ewetail, oh nan atail kainen kan. Ire pwukat kasalehda me kamwetel dir rehtail.

Kamwetel Kin Pwediei Sang:

hair = ni piten moangen aramas

mouth = nan ewe

hand = ni peh

nose = nan tumwe

anus = ni atail kainen kisin mwenge

leg = ni neh

Kapwonopwonidi lepin lokaia kan me kasalehda wasa me kamwetel kin pwediei ie. Wiahda ekei lain en sang ni lokaiako kolahng ni pwutako. Kaineneiong lain kan wasa me kamwetel kin pwediei ie.

Iaduen aramas ar kin alehdi mwahs wet, kamwetel? Ke ese de soh? Kitail sukuhlki mahs mwomwen mour en kamwetel. Keieu, kamwetel kin kouson nan paliweren aramas.

Kamwetel Kin Tikida Nan Kapehden Aramas

Kapwonopwonidi wasahkan me kamwetel kin mihe.

Ni kamwetel ar kin laudla, re kin kutohr. Kutohr pwukat kin iangiei atail kainen kan. Met wehwehki me atail kainen kan me keper pwe re pil kak kadaur ong aramas teikan mwahs de kamwetel.

Kainen Kisin Mwenge Kak Kahrehda Soumwahu

Rapahkihda lokaia pwukat nan kopwa et: KOPOKOP, KASAWA, SOUMWAHU, MEDEK. Kapwonopwonidi.

Kamwetel kan mihmi nan kapehden aramas. Kamwetel lih akan ahpw kin kutohrdi. Aramaso eri kohla kainen. Kutohr kan ahpw kin iangiei en aramaso ah kainen kisin mwenge. Pwehki arail nohn tikitik kitail sohte kak kilang kutohr pwukat. Kutohr pwukat keper ong roson en aramas.

Kutohr En Kamwetel Kin Iangiei Kainen Kisin Mwenge

Kasalehda oh kapwonopwonidi soangen wiepe me loahng, kitik de kidi ape sohte pahn kak sair oh waseli en aramas kainen kisin mwenge

Kutohr en kamwetel nan en aramas kainen kisin mwenge kan me nohn tikitik kahrehda kitail sohte kak kilang. Ahpw kitail kak kilangada kutohr pwutak ma kitail doadoahngki "microscope." Kitail kak kilangada wen kutohr pwukat arail tohto.

"Microscope" Kin Kasalehda Oh Kalaudehla

Mwomwen Kutohr En Kamwetel

Ntingiedi lepin lokaia wet "MICROSCOPE" oh kihong ehu te mesen nting pohn ehu, ehu lepin lain kan me mi pahn angin kilel en "microscope."

Ntingiedi lepin lokaia me pwungiong lepin lain et:

"Microscope" kin _____________ mwomwen soahng kan me inenen tikitik.

KATIKALA, KALINGANAHLA, KALAUDELA, KAKERSUEDIHLA.

Loahng kan kin sok pohn en aramas kainen kisin mwenge. Irail ahpw kin uhd pihr seli. Re kin uhd pihrla ia? Re kin mwahuki pihrla oh uhd sok pohn kentail kisin mwenge kan. Ia wasa loahng kin tepin pihrla ie? Mwurin met re kin uhd pihrla ia?

Kodokepene nempe kan (kihong lain) pwehn diarada mwomwen pipihr en loahng menet.

Nehn loahng et samin? Ei, Soh.

Mwahmw et saminla? Ei, Soh.


Kutohr en kamwetel kan pil kak mi ni pehtail kan ah kitail ahpw sohte kak kilang. Pwehki arail nohn tikitik, kahrehda re pil mengein tengala nan kikitail kan. Oh ni ansou kitail kin mwenge, soangen samin pwukat kin kakete kahrehda soumwahu. Kahrehda e uhdahn konehng ahnsou KOAROS kitail en sarkik oh kamwakele mwahu nan kikitail kan. Na song kilang nan kikimw en ma e seu pwelipwel?

Pehn Aramas Akan Me Mwakelekel

Tapiada ehu lain en sang ni kutohr en kamwetel kan oh kowe eri kilahng ni pehn aramas me kutohr en kamwetel kan pahn men kouson ie.

Kutohr en kamwetel kan me kohsang ni en aramas kainen kisin mwenge kak tengala ni pehn aramas oh pil rehn loahng kan. Kutohr pwukat kak iangdihla kentail kisin mwenge sang ni atail sohte kin kanaiong. Ni ansou me soangen kisin kutohr pwidik pwukat kin iangdihla kentail kisin mwenge kan, re kin kasawa nan kapehditail kan. Re kin kasawa oh wiahla kamwetel.

Kamwetel Kin Kasawa Nan Kapehditail Kan

Audehkihda lain kan lepin lokaia me pwung oh konehng:

Kutohr en kamwetel me nohn tikitik kahrehda atail sohte kin kak________ irail (rong, song, kilang). Kitail kin kak sapwungala oh kangala kutohr pwukat sang ni pehtail kan ah kin _______. (lapala, pwelipwel, mwakelekel) Kisin nain kamwetel kin kak wiahla lapalahn _______.  (MALEK, KAMWETEL, WEHI)


Iet mwomwen pidipidek en momour wehn kamwetel kan.

Keieu, kamwetel lih akan kin kutohrdi. Kutohr pwukat ahpw kin iangiei en armas kainen kisin mwenge. Ma aramas kainen oh sohte omwiomw, aramas-o kak mwenge oh kutohr de samin pwukat ahpw iangdihla kene kisin mwenge-o. Samin pwukat kak pil kohsang ni loahng ar kin sok pohn kentail kisin mwenge kan, oh pi1 sang ni kikitail kan ar reirei oh pwelipwel. Aramas kak kangala kutohr pwukat. Kutohr pwukat pahn lel nan kapehden aramas-o oh kasawa.

Pidepidek En Momour-En Kamwetel

Wiahda ehu lain sang ni ehu, ehu "sentence" kolahng oh kilahng ni ehu sansal me e konehng mihe.

Aramas-o kangala kutohr en kamwetel.

Kamwetel laud oh kutohr nan kapehden aramas.

Pehn aramas-o pwelipwel.

Loahng samin pipihr seli.

Kainen en aramas oh kutohr en kamwetel.


E inenen kesemwpwal kitail en silehdi loahng kan sang ni samin pwukat. Ehu wiepe mwahu kitail en wiahda imwen kainen mwahu. Imwen kainen me loahng sohte pahn kak pwedilong loale. Soangen imwen kainen wet konehng en pil mwakelekel ni ansou koaros.

Imwen Kainen Mwahu

Ntingihong ehu lepin lokaia pwukat pohn ehu, ehu lain, wasa me konehng.

(Loahngkak pwedilong, Loahng sohte kak pwedilong)


Kitail kak silehdi paralahn kamwetel rehtail ma kitail doadoahngki imwen kainen mwahu. Nehn loahng kan me unaun oh mengein kutohr en kamwetel en tengala loale ni ansou re kin sok pohn kainen kisin mwenge kan. Loahng pwukat inenen keper ong atail roson pwe re uhdahn kak kadaur ohng kitail soumwahu laud.

Duen Apwalih 0mw Peneinei

Kapwonopwonidi sansal en aramas me mwomwen poakepoake oh kesemwpwalki kanaiohng ah peneinei.


Nantihong doadohngki imwen kainen mwahu. Ma seri kan kainendi likin ihmw ah ke wahla kesehla nan imwen kainen. Ieremen mweidohng loahng kan. Aramas me kin kesemwpwalki oh poakepoake tohn ah peneinei oh aramas teiken kin wiahda wasahn kainen mwahu. En pwutak menet peneinei sohte ahneki imwen kainen. Ih eri kohla kainen nan dipwko. Ahpw e kin sarepedi ah kaineno. Keieu, e kin weirada pwoahr ih kainendiong loale. Ih eri sarepedi douluhl.

Weirada Ehu Pwoahr Ken

Kapwonopwonidi dipwisou kan me ke pahn kak doadoahngki oh sarepedi omw kainen kisin mwenge kan.

Kaidehn loahngte me kak kadaur seli kutohr en kamwetel kan. Kainen ahpw sohte omwiomw mwuri pil kin iang wiahda soumwahu. Kahrehda menlau AHNSOU KOAROS OMWIOMWKI sohpw mwurin kainen.

Wasahn Omwiomw

Wiahda ekis kisin mahlen en me kasalehda wasa aramas kak omwiomw ie mwurin kainen.

Loahng me kin sok pohn kentail kisin mwenge kan kak kahreiong kitail kamwetel oh pil soangen soumwahu teikan. Mwurin kisin mwenge kan ar louer oh teuteudier, PWAINDI. Pwaindi mwahu pwe loahng kan en dehr soke.

Mwomwen Pwaindi Kisin Mwenge.

Roson

Roson

Roson

Roson

Roson

Soumwahu

Soumwahu

Soumwahu

Soumwahu

Soumwahu

Kapwonopwonidi ehu lokaia kat me pwungiong mwomwen pweipweidien kisin mwenge kan.

Kang kisin mwenge me loahng sokselier powe keper de soh? E uhdahn keperiong atail rosonmwahu pwe samin sued kan ar kin tengala ni nehn loahng-o. Samin sued pwukat ahpw kin uhd wesiklahng pohn kentail kisin mwenge kan. Met kahreiong kitail soumwahu.

Loahng Kan Pohn Koanoamw Kisin Mwenge Kan Kak Kahreiong Uhk Soumwahu

Kihong kilel en wad (X) rehn seri me kak soumwahukihda kamwetel.

Loahng kin perenki sok pohn kainen kisin mwenge me engieng seli mwahl akan. Loahng-o ahpw uhd sok pohn kentail kisinmwenge, ni neitail kep, ni pehtail, de pil ni kilin ewetail kan. Samin wet ahpw uhd douong nan kapehditail kan. Pak tohto kitail kin sehse oh sohte lemehiong me mwahs miher rehtail.

Me Keper Ma Kitail Kangala Kutohr En Kamwetel

Rapahkihda oh kapwonopwonidi lepin lokaia pwukat me kasalehda wasa loahng kin sok ie:

KISIN MWENGE, KEP, EWE, KILINEWE

Met Mehn Koledi Loahng

Wiahda noumw ehu lidip de mehn koledi loahng en. Kihong wasa me loahng kan mwahuki mihe. Pwilikihdi erein wihk ehu. Kowe eri kilelehdi totohn loahng me lohdi nan erein wihk ehu-o. Loahng me lohdi: _______________.

E konehng kitail en kin omwiomw mwohn mwenge? Kitail uhdahn konehng amwin sang soangen samin kan ni pehtail kan mwohn atail pahn mwenge pwe kitail en dehr kin kangala soang pwukat. Pak tohto pehtail kan kin mwomwen mwakelekel ahpw soh. E pahn mwahu ong atail roson mwahu ma kitail ahnla omwiomw mwohn mwenge.

Ansoun Mwenge

Ntingidiong sentence wet wasa e konehng mihe:

OMWIOMW MAHS.


E uhdan kesemwpwal kitail en ahnla omwiomw mwurin kainen oh pil mwohn mwenge. Dahme kitail pahn esehki me pehtail kan mwakelekel? Omwiomwki sohpw. Omwioniw oh nei. Song ned pehmw kan mwurin omw omwiomwier. Ma mimiehte pwohn samin en nan imwen kainen, ah ke pwurehng omwiomw. Tamataman me kutohr en kamwetel kan me nohn tikitik, kareda kitail sohte kak kilang ni pehtail kan.

Kanaiohng Pehmw Kan En Kin Mwakelekel

Kapwonopwonidi EL de SOH pwehn kasalehda ma wiepen omwiomw wet mwahu de soh.

Kitail pil kin kak alehdi mwahs sang rehn aramas teikan me peh pwelipwel. Ekei aramas kin kainen oh sohte omwiomw mwuri. Met wehwehki me kutohr en kamwetel kakete sapwungala oh mi ni pehrail kan de nan kikirail ape. Ni ar kin kisekisei kitail de teuk ong kitail kisin mwenge, re pil kakete kadaur ong kitail mwahs. Kahreda, omwiomw inenen kesemwpwal ong aramas KOAROS.

Met kitail pahn wia mahs ehu siai en. Kitail pahn siaiki isme pahn kak omwiomw oh nei. Kitail pahn widen pehtail kan iangahki nan kikitail kan pwe ren kak mwakelekel oh masamwahu mehlel. Rahn koaros nan wihk kohkohdo, mwohn ehu, ehu mwengehn souas, kitail pahn kin omwiomw. Aramas emen uhdahn pahn kin keseu oh aramas riemen (2) me pahn kasawih. Koaros uhdahn pahn keseu. Ma emen kumwail "PASS" keseu wet, e pahn alehdi usuh-ieu. Ma mehmen sohte pass ah kisin mesen aramas et nan daropwe et pahn kapwonopwondi pwehn kasalehda me e omwiomw sohte nei. Ahpw meh men me omwiomw oh sohte nei rahn wet ah en nantihong lakapw. Emente pahn nantihong en alehdi usu limau (5).

Koledi Mwahu Mwomwen Omwiomw Min

Ma ke pass keseu wet ah ke kapwonopwonidi usu en me kainene edemw en. Ah ma ke sohte pass ah ke kapwonopwoniedi kisin mesen aramas en me pil kainene edemw en.

Ni Ehd

Ni Are

Ni Esil

Ni Epeng

Ni Alem

 

Ni ansou me kitail kin kainenkihla kamwetel, de mwusekihla kamwetel, de kamwetel pwediei sang nan tumwetail kan, met kasansalepen me kitail direki soangen mwahs wet. Oh kitail kak soumwahu-kihda. Kitail rapahki oh ale wini en mwas. Peki rehn omw nohnohn en weiukala imwen wini pwe ken kang wini en mwas.

Keng Wini En Mwas

Ke kak song mahleniada duen omw pahn kohla imwen winio.

Kamwetel de mwahs wia atail imwintihti keieu. Eriher kitail mweidohng ren mi rehtail. Kitail kasohrela de kamwomwasang kamwetel nan paliwaratail kan ma kitail idawehn kaweid pwukat. Mehnia rehrail me pahn sewesei kitail kairada roson mwahu?

Kaweid En Kakehla Roson Mwahu

I kin kalapw kainen nandipw

Kehlail

Soumwahu

I kin kainen nan imwen kainen

Kehlail

Soumwahu

I kin omwiomw

Kehlail

Soumwahu

I kin silehsang loahng ni kenei kisin mwenge

Kehlail

Soumwahu

I kin kang winien mwas

Kehlail

Soumwahu