IH
NEITAIL PWUHK
EN SCIENCE EN MET
written by Marcus Rosarioil
illustrated by Calvin Fujioka
|
Wahn rohs.
Wahn rohs ehu met.
|
Ekei wahn rohs me lapala.
Ekei wahn rohs me tikitik.
|
|
|
Ekeite tuhke me kin wa rohs.
Wahn rohs akan kin wekpeseng.
|
|
|
| |
|
|
| |
|
| Wahn
rohs en soangesoangen tuhke kan kin wekpeseng.
Ke kak ndahda ekei soangen tuhke me kin wa rohs?
|
|
Ekei wahn rohs kin pweida oh wiahla wahn
tuhke.
Weren tuhke kin kohsang nan wahn tuhke.
Weren tuhke kin tohto nan ekei wahn tuhke.
- Meniap (memiap) iei ehu wahn tuhke.
- Weren meniap me tohto.
- Sehi pil iei ehu wahn tuhke me pil war
tokto.
Sohte kin nohn weren tuhke tohto nan ekei
wahn tuhke.
- Karer iei ehu tuhke.
- Sohte kin nohn weren karer.
-
Apel pil iei ehu wahn
tuhke me sohte nohn were.
Ekei wahn tuhke kin were mehte ehu.
Ke kak tamanda ekei wahn tuhke me were mehte
ehu?
| |
Weren tuhke
kin osada oh wiahla tuhke.
Weren tuhke pil kin ekis anahne pihl
pwe ren kak osada. |
| Weren tuhke
kan kin anahne ren poadidi nan
pwehl pwe ren kak osada mwahu. |
|
| |
Kisin tuhke
pwulopwul pwoat met.
Ehu rahn e pahn wiahla lapalahn tuhke.
Tuhke kin laudla ah re ahpw kin kak
wa. |
Ih mwomwen popouswehn mour en tuhke me kin
wa rohs en met.
IA MWOMWEN WEREN TUHKE
EH
KIN OSADA?
Weren tuhke ehu met.
Weren tuhkeht kohsang nan wahn tuhkeht.
Kalewe me kin pweriei mahs.
Kisin kalo kiset kin kodihla nan pwehl.
Kisin paluweren tuhkeo apw kin uhd keirda.
Kisin tuhkeo kin keirda, sang ni keirdahn
paluwere.
Mie kisin tehn tuhke riau me kin keirda nan
weren ekei tuhke.
Iei ih kisin tehn tuhke riahu pwukat me adaneki
"seed leaves."
Ni ahnson me kisin tehn tuhke pwukat laudla,
weren tuhkeo ahpw kin pwalpeseng.
Tehn tuhke mehlel.
Udahn tehn tuhkeo ahpw kin pwerida mwurin
"seed leaves" ko.
Ia mwomwen tuhke pwulopwul e weksang tuhke
mah?
KAIDEHN WEREN TUHKETE
ME
KIN OSADA
Kaidehn weren tuhkehte me kin kak kaparahda
tuhke.
Ekei tuhke pwulopwul kin osasang ni tepin
paluhwar en tuhke me mah.
tapioka
Ekei tuhke pwulopwul kin osasang ni kisehn
paluhwar en tuhke me mah.
Soangen tuhke pwukat pil kin kakairada tuhke
pwulopwul sang ni sikehn paliwararailte.
EKEI AHNSOU NAHI KIN TOHTOHLA
Tuhke mah pwoat kin kak kaparahda kisin tuhke
pwulopwul tohto.
Mahn pil kin kak kaparahda nahi tohto.
Tuhke tohto kin mehla.
Ekei tuhke kin mehkihla mahn oh aramas arail
kangirailla.
Mahn tohto pil kin mehla.
Ekei mahn kin mehkihla mahn teiban arail
kin kangirailla.
kairu
Tuhke kan pahn inenen tohtohla ma weren tuhke
kan
koaros osada oh pweida.
Mahn akan pahn pil inenen tohtohla mah nahi
koaros me ipwidi mourla.
LOAHNG KIN KUTOHR
Loahng
Loahng
men met.
Loahng
kin mwouki kouson wasa me samin.
Loahng
kin kutohrehdi mwesenloang.
Mwesenloang kei met.
Mwurin rahn ehu ah mwesenloang kin wiahla
wasakoil.
Mwasakoil kei met.
Mwasakoil kin poh pwetepwet.
Mwasakoil kin mwahukihte mwongemwonge.
Met kahrehkihda e kin mwadang en laudla oh
mworouroula.
Mwurin rahn limau ah e kin tontolla.
"Pupa" men met.
Mwasakoil kin uhd wiahla "pupa."
"Pupa" sohte kin mwokid.
Ih ahnsouet me loahng kin kekeirda nan "pupa."
Mwurin rahn wonou ah "pupa" kin
kasawapeseng.
Iei ih ahnsou me kisin loahng kin pwediei
sang
loale.
Mwurin ahnson kis ah kisin loahngo pahn pil
laudla.
E pahn pil laudlahr oh pil kabehr kutohr
ni e pahn
tuong loahng ohl.
Iei ih mwomen popouswehn mour en loahng en
met.
Mie pil soangen kisin mahn ekei me pil kin
kaparapar duehlahte loahng.
AMWISE PIL KIN KUTOHR
Mwomwen popouswehn mour en amwise pil duehlahte
popouswehn mour en loahng.
Amwise lih men met.
E wie kutukutohr nan pihl.
E kin kutohr nan pihl me mwele.
Kutohrehkan kin pei pohn pihl.
Kutohr en amwise kin kasawa oh wiahda "larvae."
Larvae iei kisin nein amwise kan me kin kouson
nan pihl.
Ih mwomwen larva ah kin pap nan pihl en met.
E kin kang kisin mour kan me mi nan pihl.
E pil kin pwarada oh esingek pohn pihl.
"Larva" me inenen owenmwonge oh
kin keirda mwadang.
Mwurin ahnsou kis ah larva pahn uhd wiahla
"pupa."
"Pupa" men met.
"Pupa" sohte kin nohn mwokimwokid
seli duehte "larva."
Mwurin ahnsou kis kisin amwise pahn pwedieisang
nan "pupa."
Mwohn amwise e kin wiahda kutohr e pahn udahn
anahne nta.
Amwise lih pil udahn anahne tuong amwise
ohl.
Mwurin met ah e kakehr kutohr.
Ih mwomwen popouswehn mour en amwise en met.
NAHI
KAN PIL KIN MEHLA
Amwise men kin kak kutohrehdi kutohr 200
ahnsoukis.
Mahn tohto kin kak naitikihedi nahi tohto.
Mahn akan kak kaparaparala mehlel ahpw ihte
tohto kin mehla.
Tohto kin mehkihla soumwahu.
Tohto pil kin mehkihla arail kin lehkla.
Ekei mahn pil kin mehkihla arail wasahn kousoan akan e kin madada.
Ia pahn duen mah mahn koaros me ipwidi, mourla
oh kaparapar?
KAMWETEL IEI ATAIL IMWINTIHTI
KAMWETEL KIN KIONG
KITAIL
SOUMWAHU
Kamwetel men met.
Kamwetel iei mahn emen.
Kamwetel lih emen met.
Kamwetel ohl emen met.
Ia mwomwen kamwetel lih e weksang kamwetel
ohl?
Ekei soangen kamwetel kin kousoan nan palhuwar
en mahn.
Kamwetel pil kin kak kousoan nan paluwaratail.
Kamwetel kin mehla ma re kin kohieisang nan
paluwaratail.
Soahng suwed tohto me kamwetel kin wiaiong
paluwaratail.
Kitail kin mwonge pwe kitail en kehlail.
Kamwetel kan re ahpw kin uhd kangala kisin
mwonge nan paluwaratail.
Kamwetel pil kin kak kahrehda atail kopokop.
Kamwetel pil kak kahrehda atail kapehd medek.
Ma kamwetel kin dirala rehtail ah re kin
kak duwaliei nan tumwatail, nan owatail, de pil nan dahu en
kainen kisin mwonge.
Pak tohto kamwetel pil kin iangiei atail
kainen kisin mwonge.
Miehier pak ehu ke kilang kamwetel nan omw
kainen?
IA MWOMWEN KAMWETEL
EH
KIN KAPARAPARALA?
Kutohr en mwahs kin inenen tohto nan atail
kainen kan ma mie mwahs nan paluwaratail.
Kamwetel lih akan kin kutohr nan paluwaratail.
Kutohr en mwahs pwukat ahpw kin uhd iangiei
atail kainen kan.
Kutohr en kamwetel me inenen tikitik.
Kitail sohte kak kilang kutohr en
kamwetel.
Kutohr en kamwetel me inenen keper.
Iei ih kutohr en kamwetel me kahrehda
kamwetel e kin miehla rehtail.
Loahng kin kak wa kutohr en kamwetel.
Pwehki nehn loahng e winaun, kutohr en kamwetel
kin kak tengalaie.
Kutohr en kamwetel kin tengala ni nehn loahng
ahnsou me re kin sok ni kainen.
Loahng kin soke kisin mwonge oh kin kak kamwerehiong
kutohr en kamwetel powe.
Kitail kin kangala kutohr en kamwetel ma
kitail kang mwonge me loahng sokie, de pil mwongehki pehtail
ni atail sohte omwiomw.
Kisin pwutak en omwiomw mwurin e kainen?
Ni ahnsou me kitail kangala kutohr en kamwetel
akan, re kin kohdihla nan kapehdatail.
Iei ih wasa me kutohr en kamwetel kan kin
kasawaie oh kin wiahla kamwetel.
Kamwetel kan kin keirda oh kutohr nan kapehdetail.
Ih mwomwen popouswehn mour en kamwetel en
met.
KITAIL PEREHSANG KITAIL KAMWETEL
Kitail kak perehsang kitail kamwetel.
Soahng tohto me kitail kak wia pwe kitail
en perehsang kitail kamwetel.
Imwen kainen en min oh sohte loahng kak pedolong
loale.
Ahnsou koaros kitail udahn pahn anahne doadoahki
imwen kainen.
Ma kitail mi wasa me doh sang imwen kainen
ah kitail udahn pahn kin kanaieng.
Kitail udahn pahn saropedi atail kainen kan
pwe loahng de soke.
Ahnsou koaros omwiomw mwurin omw kainen.
Nakidala kisin mwonge, dahl, oh pihl en nimpil
wasa me loahng sohte pahn soke.
Omwiomw ahnsou koaros mwohn omw pahn mwonge.
Kikin pehmw pahn mwotomwot oh mwakelekel.
Tuong toakte ma ke pehm mie mwahs rehmw.
Kang wini en kemehla kamwetel (wini en mwahs)
ma mie kamwetel rehmw.
Udahn ke pahn anahne kosoun kainen mwohn
omw pahn ale wini.
Kamwetel kin wia atail imwintihti.
Kamwetel inenen sued ohng paluwaratil.
Re kin kangala mwonge me kitail kin kangala
oh kin kahrehiong atail kin luwet oh soumwahu.
Kitail kak perehsang kitail kamwetel ma kitail
idawehn ire pwukat.
IA DUEN ATAIL
PAHN
ESE ME
MIE
WEKIDEKILA EHU?
EKEI SOAHNG KIN KAK
WEKIDALA
EKEI
Dipwisou kei met.
Soahng riahu kin "interact" ma
ira kin doadoahkpene
Soahng riahu pil kin interact ma ehu kin
kawekala ehu.
Mie interaction nan pwungen kohmwen oh pitenmong
en aramasen.
Mie interaction nan pwungen pwuhk riahu wet?
Mie interaction nan pwungen amaht oh meteht.
Mie interaction nan pwungen pincelet oh daropweht?
Mie interaction nan pwungen daropweht oh
princelet?
Ia mwomwen princelet e kawekala daropweht?
Soahng dah kei me interact nan dengkiet?
Ahnsou me soahng riahu kin interact, wekila
ehu kin mie.
Kansansalepen mehkot me wekila, iei me adaneki
"evidence."
De "evidence" wia kilel ehu me
kasalehda dahme wekila.
.
Rasaraset oh tuhkeht ira interact.
Dipen rasaras wia evidence ehu. Wasa me rasadahr
ni tukeht pil wia evidence.
Ngilen rasaraset pil wia pil ehu evidence.
Evidence pwukat kasalehda me mie interaction
nan pwungen rasaras ehu oh tuhke pwoat.
Mie interaction nan pwungen kisinieiet oh
einpwoaht en pihlet?
Ia kasansalepen me mie mahn kin kousoan wasaht?
Soangen mahnda ke pepehm kin kousoan wasaht?
Ia kasansalepen me mahn kin kousoan wasaht?
Soangen mahn de ke pepehm kin kousoan wasaht?
Ia kasansalepen me mahn emen ahpwtehn kohsang
wasaht?
Soangen mahn da ke pepehm ahpwtehn kohsang
met?
SOAHNG PWUKAT KIN DOADOAHKPENE?
Dipwisou kan me kin doadoahkpene kin wiahda
"system" ehu.
System ehu met.
Pil ehu system met.
Mie interaction nan pwungen dipwisou pwukat?
mwahng
System ehu met de soh?
Einpwoatet karakar?
Mwahng kin wekila mah e leu?
EKEI
SOAHNG KIN KAK
PEIN
WEI WEKILA
Miehte dipwisou pil kin kak interact, itar
ma ira dohpeseng.
Umpwul en kisinieiet lel mwahng me mi nan
einpwoalet?
Ke kak pehmada karakar en kisinieien?
Kisiniei kin kakarakarahla nan kisinieng.
Ke pehmada karakar sang mi kisinieng e kin
karakarala.
Pehmw kan sohte lel kisinieio ahpw ke pehm
karakar sang ni kisinieio ni e seilok nan kisinieng. Met adaneki
"interaction at a distance."
Ke kak nedada pwohn wahn rohs?
Pwohn wahn rohs akan pil kin seilok nan kisinieng.
Kitail kin kak nedada pwohn wahn rohs akan
ni e kin seilok nan kisinieng.
Met wia interaction at a distance de soh?
Ke kin kak rongada ngilen menpihr kan?
Gailen menpihr kan pil kin seilok nan kisinieng
mwohn e kin lelohng nan salengatail.
Interaction at a distance met de soh?