skip to main contentPREL Logo
About PREL Products Opportunities News & Events Pacific Service Region PEC
PREL Logo
Home Search PREL a green bullet Educational Services a green bullet AskPREL a green bullet Site Map a green bullet
PREL Logo      
PDF version (884k)

IH NEITAIL PWUHK
EN SCIENCE EN MET

written by Marcus Rosarioil
illustrated by Calvin Fujioka

 

Wahn rohs.
Wahn rohs ehu met.

Ekei wahn rohs me lapala.
Ekei wahn rohs me tikitik.

 

Ekeite tuhke me kin wa rohs.
Wahn rohs akan kin wekpeseng.

   

Wahn rohs en soangesoangen tuhke kan kin wekpeseng.
Ke kak ndahda ekei soangen tuhke me kin wa rohs?

 

Ekei wahn rohs kin pweida oh wiahla wahn tuhke.

Weren tuhke kin kohsang nan wahn tuhke.

Weren tuhke kin tohto nan ekei wahn tuhke.

- Meniap (memiap) iei ehu wahn tuhke.

- Weren meniap me tohto.

- Sehi pil iei ehu wahn tuhke me pil war tokto.

Sohte kin nohn weren tuhke tohto nan ekei wahn tuhke.

 - Karer iei ehu tuhke.

 - Sohte kin nohn weren karer.

-       Apel pil iei ehu wahn tuhke me sohte nohn were.

Ekei wahn tuhke kin were mehte ehu.

Ke kak tamanda ekei wahn tuhke me were mehte ehu?


Weren tuhke kin osada oh wiahla tuhke.

Weren tuhke pil kin ekis anahne pihl pwe ren kak osada.

Weren tuhke kan kin anahne ren poadidi nan

pwehl pwe ren kak osada mwahu.

Kisin tuhke pwulopwul pwoat met.

Ehu rahn e pahn wiahla lapalahn tuhke.

Tuhke kin laudla ah re ahpw kin kak wa.

Ih mwomwen popouswehn mour en tuhke me kin wa rohs en met.


IA MWOMWEN WEREN TUHKE

EH KIN OSADA?

Weren tuhke ehu met.

Weren tuhkeht kohsang nan wahn tuhkeht.

Kalewe me kin pweriei mahs.

Kisin kalo kiset kin kodihla nan pwehl.

Kisin paluweren tuhkeo apw kin uhd keirda.

Kisin tuhkeo kin keirda, sang ni keirdahn paluwere.

Mie kisin tehn tuhke riau me kin keirda nan weren ekei tuhke.

Iei ih kisin tehn tuhke riahu pwukat me adaneki "seed leaves."

Ni ahnson me kisin tehn tuhke pwukat laudla, weren tuhkeo ahpw kin pwalpeseng.

Tehn tuhke mehlel.

Udahn tehn tuhkeo ahpw kin pwerida mwurin "seed leaves" ko.

Ia mwomwen tuhke pwulopwul e weksang tuhke mah?

KAIDEHN WEREN TUHKETE

ME KIN OSADA

Kaidehn weren tuhkehte me kin kak kaparahda tuhke.

Ekei tuhke pwulopwul kin osasang ni tepin paluhwar en tuhke me mah.

tapioka

Ekei tuhke pwulopwul kin osasang ni kisehn

paluhwar en tuhke me mah.

Soangen tuhke pwukat pil kin kakairada tuhke pwulopwul sang ni sikehn paliwararailte.


EKEI AHNSOU NAHI KIN TOHTOHLA

Tuhke mah pwoat kin kak kaparahda kisin tuhke

pwulopwul tohto.

Mahn pil kin kak kaparahda nahi tohto.

Tuhke tohto kin mehla.

Ekei tuhke kin mehkihla mahn oh aramas arail kangirailla.

Mahn tohto pil kin mehla.

Ekei mahn kin mehkihla mahn teiban arail kin kangirailla.

kairu

Tuhke kan pahn inenen tohtohla ma weren tuhke kan

koaros osada oh pweida.

Mahn akan pahn pil inenen tohtohla mah nahi koaros me ipwidi mourla.

LOAHNG KIN KUTOHR

Loahng

Loahng men met.

Loahng kin mwouki kouson wasa me samin.

Loahng kin kutohrehdi mwesenloang.

Mwesenloang kei met.

Mwurin rahn ehu ah mwesenloang kin wiahla wasakoil.

Mwasakoil kei met.

Mwasakoil kin poh pwetepwet.

Mwasakoil kin mwahukihte mwongemwonge.

Met kahrehkihda e kin mwadang en laudla oh

mworouroula.

Mwurin rahn limau ah e kin tontolla.

"Pupa" men met.

Mwasakoil kin uhd wiahla "pupa."

"Pupa" sohte kin mwokid.

Ih ahnsouet me loahng kin kekeirda nan "pupa."

Mwurin rahn wonou ah "pupa" kin kasawapeseng.

Iei ih ahnsou me kisin loahng kin pwediei sang

loale.

Mwurin ahnson kis ah kisin loahngo pahn pil laudla.

E pahn pil laudlahr oh pil kabehr kutohr ni e pahn

tuong loahng ohl.

Iei ih mwomen popouswehn mour en loahng en met.

Mie pil soangen kisin mahn ekei me pil kin

kaparapar duehlahte loahng.


AMWISE PIL KIN KUTOHR

Mwomwen popouswehn mour en amwise pil duehlahte popouswehn mour en loahng.

Amwise lih men met.

E wie kutukutohr nan pihl.

E kin kutohr nan pihl me mwele.

Kutohrehkan kin pei pohn pihl.

Kutohr en amwise kin kasawa oh wiahda "larvae."

Larvae iei kisin nein amwise kan me kin kouson nan pihl.

Ih mwomwen larva ah kin pap nan pihl en met.

E kin kang kisin mour kan me mi nan pihl.

E pil kin pwarada oh esingek pohn pihl.

"Larva" me inenen owenmwonge oh kin keirda mwadang.

Mwurin ahnsou kis ah larva pahn uhd wiahla "pupa."

"Pupa" men met.

"Pupa" sohte kin nohn mwokimwokid seli duehte "larva."

Mwurin ahnsou kis kisin amwise pahn pwedieisang nan "pupa."

Mwohn amwise e kin wiahda kutohr e pahn udahn anahne nta.

Amwise lih pil udahn anahne tuong amwise ohl.

Mwurin met ah e kakehr kutohr.

Ih mwomwen popouswehn mour en amwise en met.


NAHI KAN PIL KIN MEHLA

Amwise men kin kak kutohrehdi kutohr 200 ahnsoukis.

Mahn tohto kin kak naitikihedi nahi tohto.

Mahn akan kak kaparaparala mehlel ahpw ihte tohto kin mehla.

Tohto kin mehkihla soumwahu.

Tohto pil kin mehkihla arail kin lehkla.

Ekei mahn pil kin mehkihla arail wasahn kousoan akan e kin madada.

Ia pahn duen mah mahn koaros me ipwidi, mourla oh kaparapar?


KAMWETEL IEI ATAIL IMWINTIHTI

KAMWETEL KIN KIONG

KITAIL SOUMWAHU

Kamwetel men met.

Kamwetel iei mahn emen.

Kamwetel lih emen met.

Kamwetel ohl emen met.

Ia mwomwen kamwetel lih e weksang kamwetel ohl?

Ekei soangen kamwetel kin kousoan nan palhuwar en mahn.

Kamwetel pil kin kak kousoan nan paluwaratail.

Kamwetel kin mehla ma re kin kohieisang nan paluwaratail.

Soahng suwed tohto me kamwetel kin wiaiong paluwaratail.

Kitail kin mwonge pwe kitail en kehlail.

Kamwetel kan re ahpw kin uhd kangala kisin mwonge nan paluwaratail.

Kamwetel pil kin kak kahrehda atail kopokop.

Kamwetel pil kak kahrehda atail kapehd medek.

Ma kamwetel kin dirala rehtail ah re kin kak duwaliei nan tumwatail, nan owatail, de pil nan dahu en kainen kisin mwonge.

Pak tohto kamwetel pil kin iangiei atail kainen kisin mwonge.

Miehier pak ehu ke kilang kamwetel nan omw kainen?

IA MWOMWEN KAMWETEL

EH KIN KAPARAPARALA?

Kutohr en mwahs kin inenen tohto nan atail kainen kan ma mie mwahs nan paluwaratail.

Kamwetel lih akan kin kutohr nan paluwaratail.

Kutohr en mwahs pwukat ahpw kin uhd iangiei atail kainen kan.

Kutohr en kamwetel me inenen tikitik.

Kitail sohte kak kilang kutohr en kamwetel.

Kutohr en kamwetel me inenen keper.

Iei ih kutohr en kamwetel me kahrehda kamwetel e kin miehla rehtail.

Loahng kin kak wa kutohr en kamwetel.

Pwehki nehn loahng e winaun, kutohr en kamwetel kin kak tengalaie.

Kutohr en kamwetel kin tengala ni nehn loahng ahnsou me re kin sok ni kainen.

Loahng kin soke kisin mwonge oh kin kak kamwerehiong kutohr en kamwetel powe.

Kitail kin kangala kutohr en kamwetel ma kitail kang mwonge me loahng sokie, de pil mwongehki pehtail ni atail sohte omwiomw.

Kisin pwutak en omwiomw mwurin e kainen?

Ni ahnsou me kitail kangala kutohr en kamwetel akan, re kin kohdihla nan kapehdatail.

Iei ih wasa me kutohr en kamwetel kan kin kasawaie oh kin wiahla kamwetel.

Kamwetel kan kin keirda oh kutohr nan kapehdetail.

Ih mwomwen popouswehn mour en kamwetel en met.


KITAIL PEREHSANG KITAIL KAMWETEL

Kitail kak perehsang kitail kamwetel.

Soahng tohto me kitail kak wia pwe kitail en perehsang kitail kamwetel.

Imwen kainen en min oh sohte loahng kak pedolong loale.

Ahnsou koaros kitail udahn pahn anahne doadoahki imwen kainen.

Ma kitail mi wasa me doh sang imwen kainen ah kitail udahn pahn kin kanaieng.

Kitail udahn pahn saropedi atail kainen kan pwe loahng de soke.

Ahnsou koaros omwiomw mwurin omw kainen.

Nakidala kisin mwonge, dahl, oh pihl en nimpil wasa me loahng sohte pahn soke.

Omwiomw ahnsou koaros mwohn omw pahn mwonge.

Kikin pehmw pahn mwotomwot oh mwakelekel.

Tuong toakte ma ke pehm mie mwahs rehmw.


Kang wini en kemehla kamwetel (wini en mwahs) ma mie kamwetel rehmw.

Udahn ke pahn anahne kosoun kainen mwohn omw pahn ale wini.

Kamwetel kin wia atail imwintihti.

Kamwetel inenen sued ohng paluwaratil.

Re kin kangala mwonge me kitail kin kangala oh kin kahrehiong atail kin luwet oh soumwahu.

Kitail kak perehsang kitail kamwetel ma kitail idawehn ire pwukat.

IA DUEN ATAIL

PAHN ESE ME

MIE WEKIDEKILA EHU?

EKEI SOAHNG KIN KAK

WEKIDALA EKEI

Dipwisou kei met.

Soahng riahu kin "interact" ma ira kin doadoahkpene

Soahng riahu pil kin interact ma ehu kin kawekala ehu.

Mie interaction nan pwungen kohmwen oh pitenmong en aramasen.

Mie interaction nan pwungen pwuhk riahu wet?

Mie interaction nan pwungen amaht oh meteht.

Mie interaction nan pwungen pincelet oh daropweht?

Mie interaction nan pwungen daropweht oh princelet?

Ia mwomwen princelet e kawekala daropweht?

Soahng dah kei me interact nan dengkiet?

Ahnsou me soahng riahu kin interact, wekila ehu kin mie.

Kansansalepen mehkot me wekila, iei me adaneki "evidence."

De "evidence" wia kilel ehu me kasalehda dahme wekila.

.

Rasaraset oh tuhkeht ira interact.

Dipen rasaras wia evidence ehu. Wasa me rasadahr ni tukeht pil wia evidence.

Ngilen rasaraset pil wia pil ehu evidence.

Evidence pwukat kasalehda me mie interaction nan pwungen rasaras ehu oh tuhke pwoat.

Mie interaction nan pwungen kisinieiet oh einpwoaht en pihlet?

Ia kasansalepen me mie mahn kin kousoan wasaht?

Soangen mahnda ke pepehm kin kousoan wasaht?

Ia kasansalepen me mahn kin kousoan wasaht?

Soangen mahn de ke pepehm kin kousoan wasaht?

Ia kasansalepen me mahn emen ahpwtehn kohsang wasaht?

Soangen mahn da ke pepehm ahpwtehn kohsang met?


SOAHNG PWUKAT KIN DOADOAHKPENE?

Dipwisou kan me kin doadoahkpene kin wiahda "system" ehu.

System ehu met.

Pil ehu system met.

Mie interaction nan pwungen dipwisou pwukat?

mwahng

System ehu met de soh?

Einpwoatet karakar?

Mwahng kin wekila mah e leu?


EKEI SOAHNG KIN KAK

PEIN WEI WEKILA

Miehte dipwisou pil kin kak interact, itar ma ira dohpeseng.

Umpwul en kisinieiet lel mwahng me mi nan einpwoalet?

Ke kak pehmada karakar en kisinieien?

Kisiniei kin kakarakarahla nan kisinieng.

Ke pehmada karakar sang mi kisinieng e kin karakarala.

Pehmw kan sohte lel kisinieio ahpw ke pehm karakar sang ni kisinieio ni e seilok nan kisinieng. Met adaneki "interaction at a distance."

Ke kak nedada pwohn wahn rohs?

Pwohn wahn rohs akan pil kin seilok nan kisinieng.

Kitail kin kak nedada pwohn wahn rohs akan ni e kin seilok nan kisinieng.

Met wia interaction at a distance de soh?

Ke kin kak rongada ngilen menpihr kan?

Gailen menpihr kan pil kin seilok nan kisinieng mwohn e kin lelohng nan salengatail.

Interaction at a distance met de soh?